
Pe 1.7 Avajaiset Tukkilaisperinettä ja Kansanmusiikkia Suomesta, Amerikasta ja Irlannista.JämSession Open, Duo Makkonen klo. 20.00
Museokahvilassa vanhat valokuvat kertovat paperilaakson tarinaa.
Alakerrassa vanhoja valokuvia mm. Presidentti Kyösti Kallion vierailu Jämsänkoskella v.1938.
Vanhoja filmejä tehtaalta kesäiltojen päätteeksi.
Vuorineuvos JUUSO WALDENIN 50-vuotisjuhlaan tilaustyönä tehtyä grafiikkaa vuosilta 1956-1957
Simo Hannula, August Tuhka, Heikki Nieminen
Yhtyneet Paperitehtaat lahjoitti v. 1957 taiteesta ja kulttuurista pitävälle Toimitusjohtajalleen Juuso Waldenille graafisen taiteen kokoelman. Kesällä 2010 Jämsänkosken Wanhassa Makasiinissa on esillä osa tästä kokoelmasta. Aiemmin ne ovat olleet esillä Helsigin Taidehallissa v. 1967.
Graafisen taiteen "juhlasalkku" tilattiin Suomen eturivin taidegrafikoilta ja Pro Finlandia - palkituilta Aukusti Tuhkalta, Simo Hannulalta ja Heikki Niemiseltä.He kävivät tehdaspaikkakunnilla tutustumassa tehdasalueisiin. Teokset ovat historiallisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia, dokumentteja ajasta, jolloin tehdastyö kelpasi myös taideteoksen aihepiiriksi. Kuvat kertovat paperiteollisuudesta ja tehdastyöläiseten asuinpiiristä. Aihepiiri oli varmasti mieleinen lahja työväestä huolehtivalle toimitusjohtajalle.
Nyt Wanhassa Makasiinissa näytillä olevat teokset on hankittu yksityisestä kokoelmasta, kunnostettu ja kehystetty uudelleen.
Vaikka Patruunoiden aika on ohi, me tarvitsemme näiden johtajien tapoja oman elämämme esimerkiksi.He kantoivat huolta työväen hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Rakastivat taidetta, kulttuuria ja musiikkia ja yhdistivät sen luonnollisesti arkipäivän eläänsä.
JÄMSÄNKOSKEN WANHA MAKASIINI
Punatiilinen Jämsänkosken Wanha Makasiini on kätkennyt vankkojen tiiliseiniensä suojiin Jämsänkoskelaisten tehdastyöläisten ja asukkaiden pieniä suuria tarinoita jo lähes sadanvuoden ajan. Teollisuusmuseota mietittiin tähän samaan rakennukseen 1980 ja 90-luvulla.
Viime vuosina moni koskelainen on kävellyt kaunista rantatietä
miettien vanhan viljavaraston kohtaloa.
Hylättynä seissyt makasiini puhutteli kuitenkin taiteilija Päivi Riihistä erityisellä tavalla, joka alkoi etsiä taloon kuuluvia tarinoita ja Jämsänkoskelaisuutta teidenvarsilta, takapihoilta ja paperitehtaan arkistoista.
Pala palalta kuin tuhannen palan palapelin kokoaisi uudestaan, välillä palat ovat olleet hukassa.
Rakennuksen alkuperäistä tunnelmaa on herkin käsin otettu esille ja vihdoin ovet aukeavat ja puiset ikkunaluukut helähtävät auki uuden vuosituhannen tuulahduksille ja tarinat alkavat elämään uudestaan.
Sivun kävijämäärä 11381
